maanantaina 16. marraskuuta 2009

Pääosassa agility

Keskiviikkona oltiin taas Milon kanssa agitreeneissä. Nyt meitä oli paikalla 3 koirakkoa, eli kaikille oli sopivasti treeniaikaa. Rata oli aika suoraviivainen ja helpohko. Kun en heti kirjoittanut treeneistä niin enää en muista millainen rata oli!

Mutta sen muistan että hyvä mieli jäi, vaikka sylikäännös vaatiikin edelleen harjoittelua.

Perjantaina lähdettiin vielä töiden jälkeen metsälenkille Helin ja Unnan kanssa. Milo alkoi vinkumaan metsätielle käännyttyämme, tiesi mitä kivaa on tiedossa. Ja kyllä vauhtia taas riitti kun lappalainen juoksutti poikia. Loppumatka taivallettiin melko pimeässä, onneksi oli lunta joka vähän valaisi.
Lauantaina ennen puoltapäivää pakkasin koirat ja kamat autoon ja nokka kohti treenihallia. Ensin oli Milon kisatreenit ja heti perään Kamun pentuagility.

Kisarata oli pitkä ja ensi vaikutelma oli että tosi vaikea!

Rata meni siis näin: aita, aita, kepit, aita, putki, muuri, A, putki, puomi, aita, aita, rengas, aita, aita, putki, A, puomi ja aita. Yhteensä 18 estettä ja monta tarkkaa paikkaa.

Ekalla kerralla tuli useampiakin virheitä. Esim. kepeillä jäi 1 väli pujottelematta, tokalla kerralla kun piti mennä putkeen (hevosenkenkä), karkasi A:lle ja kun piti mennä A:n jälkeen puomille, meni putkeen. Eli selkeä hylly.

Satu antoi ohjeita putkeen sekä puomille vienneissä. Toisella yrittämällä jätti taas kepeistä yhden pujottelematta ja hevosenkenkä putkella oli taas jotain sählinkiä, ja ohjasin liian tiukasti A:lle, joten vauhti ei riittänyt, muuten meni hyvin.
Kolmas kerta toden sanoi ja taisi tulla puhdas rata! Harmi vaan kun oikeissa kisoissa ei saa ottaa uusintastartteja ;)

Lopuksi kun aikaa vielä jäi, jokainen sai hinkata haluamaansa kohtaa. Me otettiin Milon kanssa keppejä ja putkeen heittämistä.

Tosi hyvät treenit taas! Jokainen sai tarpeeksi treeniaikaa ja hyvä mieli jäi :)

Kamu oli tuon koko 2 tuntia kevythäkissä. Alkuun piti melkoista konserttia (hiljeni kyllä kun menin häkin luokse) mutta loppuajasta taisi jo nukkua.

Sitten pientä jaloittelua ja pissalenkki jonka jälkeen olikin Milon vuoro mennä häkkiin seuraamaan Kamun treenejä. Näissä treeneissä ei ollut kuin 3 pentua joten treeniaikaa oli taaskin yllinkyllin ja henkilökohtainen opettaja. Viime kerralla olivat harjoitelleet pussia, me harjoiteltiin sitä nyt. Jartsu piti pussin suuta raollaan ja minä lähetin Kamun pussiin, sinne meni ja vauhdilla tuli ulos, etutukka hulmuten! Useampaan kertaan tehtiin pussia, viimeiset kerrat pussin suu oli niin alhaalla että kangas osui selkään, reippasti tuli läpi, ryömien :-D
Kertaakaan ei epäröinyt mennä pussiin, pieni rohkea koira :)

Seuraavaksi vuorossa oli puomi, se tehtiin 3 kertaa. Joka kerralla suoritus parani, ihan selvästi Kamua jännitti mutta eteni aika reippaasti kuitenkin. Parhaiten meni kun antoi Kamulle tilaa itse suorittaa, vieressä tietysti varmistaen ettei putoa tai hyppää.

Sitten aidoille ja irtoamisharjoituksia. Suht hyvin meni nämäkin kunhan ymmärsi mistä on kyse ja mitä halutaan. Ei ihan kympin suoritus kuitenkaan, tätä treenataan siis lisää.

Sitten keinulle, minä talutin valjaista ja Jartsu jarrutti keinun laskeutumista. Vähän jännää oli tämäkin mutta eteni kuitenkin, eikä yrittänyt hypätä pois. Tätäkin mentiin 3 kertaa ja aina suostui keinulle nousemaan, ei siis keinukammoa ainakaan.

Ja vielä kepit. Piia, joka on vinokeppien kanssa opastanut, ei nyt ollut paikalla. Otettiin kepit itsenäisesti muutaman kerran. Melko alhaalla kepit vielä ovat ja hyvin meni. Nyt oli nähtävissä jo pientä pujotteluliikettäkin, pelkän ylihyppisen sijaan.

Vielä koitettiin yhtä uutta hyppyharjoitusta mutta Kamu oli jo niin väsynyt ettei sitä enää kiinnostanut. Joten otettiin toinen helpompi harjoitus, leikittiin ja lopetettiin tältä päivältä.
Tosi raskas päivä pennulle. Ensin 2 tuntia häkissä treenihallissa jossa vieraita koiria, sen jälkeen vielä omat treenit ja monta uutta asiaa.

Loppupäivä menikin sitten maatessa, sekä minulla että koirilla.

Sunnuntaina lähdettiin taas heti aamulla metsälenkille. Tunnin reipas kävely teki terää, tuli pidempi lenkki hoidettua pois alta heti aamusta. Puolelta päivin lähdin taas treenihallille, tällä kertaa ilman koiria, tokokisoihin töihin. AVO-luokka oli menossa kun saavuin. Joten EVL ja VOI oli jo kisattu. ALO-luokassakin oli paljon taitavia koiria ja ohjaajia, erityisen taitavia mielestäni olivat Janette ja Lili. Onnittelut mahtavasta suorituksesta! Ensimmäinen virallinen kisa ja heti ykköstulos, vau! Täällä kisojen tulokset. Olis se hienoa kun meidänkin koirat osais. Mutta kaikkeen treenaamiseen ei aika eikä viitseliäisyys riitä. Ehkä toko on meidän eläkelaji sitten?

Illalla kävin vielä hakemassa Annelta hirvenluita koirille. Ja hyvin maistui! Suurkiitos niistä :)

Ja taas huomaan että huomenna on Kamun toko, ja paljonko me ollaan treenattu tässä viikon varrella? Ei yhtään, voi ei!

keskiviikkona 11. marraskuuta 2009

Kyläily ja tokoilua

Lähdettiin Kamun kanssa hyvissä ajoin Turenkiin. Käytiin Päivillä kahvilla (sain fb:stä vinkin omenapiirakasta ;) ). Epäilin vähän miten Kamu ja Onni mahtuvat saman katon alle... ja eihän ne(/niiden egot) mahtuneet. Pihalla Kamu tutustui ensin Roopeen joka on leikattu uros. Hyvin meni ja leikkiinkin olisi Kamu ryhtynyt. Mutta Onnin tapaaminen oli liikaa, leikkaamattomalle urokselle muristiin siihen malliin että oli parasta erottaa koirat, Kamun oman turvallisuuden vuoksi. Onni on kuitenkin huomattavasti Kamu kookkaampi.

Niinpä Onni ja Roope jäivät pihalle kun Julius Caesar ja hänen egonsa tuli sisälle rapsuteltavaksi..

Tokossa harjoiteltiin tällä kerralla paikkamakuuta, seuraamisen alkeita, paikalla istumista, perusasentoa sekä luoksetuloja. Perusasennossa seuraava vaihe olisi saada Kamu tulemaan viereen ilman käsimerkkejä. Paikkamakuussa on edetty huimasti!
Ekoilla tunneilla meni maahan, muttei jäänyt kun minä siirryin kauemmaksi. Nyt jää hyvin ja pysyy myös. En kyllä mennyt muutamaa askelta kauemmaksi ja kävin aina välillä palkkaamassa, mutta kuitenkin. Edistystä! Myöskään luoksetuloissa ei ole mitään ongelmaa, tulee vauhdilla.

Muutenkin Kamu käyttäytyi hyvin hallissa. Ehkä oli vähän väsynyt vierailusta eikä jaksanut kiinnittää muihin koiriin huomiota.

sunnuntaina 8. marraskuuta 2009

Huiveja saa tilata

Viime syksynä ompelin näitä heijastinhuiveja oikein urakalla, useamman kymmentä. Innostus loppui mutta kangasta jäi. Nyt heijastintuotteet ovat taas ajankohtaisia, voisinkin niitä taas ommella jos tilauksia tulee.

"Käppänäkoko" maksaa 6 € + postikulut. Tilauksia saa lähettää ;)





Huiveissa on kuminauhakiinnitys, pujotetaan siis pään yli, kuten panta. "Käppänäkoko" on 36 cm (kuminauha levossa).

lauantaina 7. marraskuuta 2009

Agilityn tehoviikko

...nimittäin Milolla, Kamulla vapaaviikko.

Keskiviikon treeneissä oltiin ainoa koirakko, saatiin siis varsinaista teho(/tuki)opetusta. Rakennettiin rata jossa oli aitoja, putki, puomi, A, kepit ja rengas. Meille uutena asiana oli sylikäännös, siinä on rouvalle purttavaa pitkäksi ajaksi... Lähes kädestä pitäen minulle näytettiin miten se tapahtuu ja koira osasi. Sitten radalla... rouva sählää jotain ihan käsittämätöntä, ei ainakaan niin kuin juuri opetettiin :-o :-o Nooh, harjoitusta harjoitusta :)

Paljon hyviä vinkkejä saatiin muihinkin kohtiin. Reilu puoli tuntia treenattiin, sitten lopetettiin. Auvolla oli mukana 4 kk vanha hovawart pentu. Pentu sitten harjotteli vähän hyppyjä ja putkea. Oikein reipas ja iloinen pentu :)

Lauantaina mentiin sitten kerhomme kisatreeneihin Milon kanssa. Tarkoituksena siis rakentaa kisanomainen rata ja suorittaa se myös kisanomaisesti. Tällä radalla oli hyppy, hyppy, muuri, hyppy, putki, puomi, hyppy, putki, keinu, kepit, rengas, hyppy, hyppy, A, hyppy.
Näissäkin treeneineissä oli vain 3 ohjaajaa (5 koiraa) ja aikaa 2 tuntia, eli ruhtinaallisesti :)
Me oltais taidettu ekalla radalla saada hylly. Milo hyppäsi yhden väärän esteen. Satu (kouluttaja) antoi radan jälkeen vähän neuvoja ja suoritettiin uudestaan, tai oikeastaan jäätiin paria kohtaa hinkkaamaan. Toinen rata suoritettiin minikorkeuksilla koska Milo hakee hypyille.

Lopuksi kaikki saivat treenata ohjatusti jotain haluamaansa kohtaa. Me treenattiin putkeen irtoamista, keppien sisäänmenoa sekä aidoilla irtoamista. Paljon hyviä vinkkejä sain taas. Jokaiselta uudelta kouluttajalta saa aina jotain uutta näkökulmaa.

Satu sanoi että Milo seuraa tosi paljon minun liikkeitäni, eli on herkkä ohjattava. Eli ohjaajan pitäisi itse tietää mitä tekee. Haastetta, haastetta ;) Eli minun täytyy muistaa myös LIIKKUA! koska kun minun liikkeeni pysähtyy, pysähtyy myös Milon liike. Tämän olen kuullut useamman kerran, koskakohan sen siirtäis käytäntöön eli alkais liikkumaan? :-D
Hitsi sitä tuntee itsensä välillä ihan tyhmäksi, mutta kuitenkin tosi hyvät treenit ja hyvä mieli jäi. Milokin vaikutti tykkäävän ja se on pääasia.

Kamun pentuagility jäi nyt väliin, En viitsinyt sitä ottaa 2 tunniksi odottamaan ja mahdollisesti haukkumaan häkissä. Ensi viikollakin olisi kisatreenit, mutta olisi myös Hyvinkäällä epikset. Täytyy vielä miettiä mihin koulutuksiin/kisoihin osallistutaan.

Ensilumikin on satanut ja koirat ovat innoissaan. Lumipalloja on kiva ottaa kiinni ja nenä maassa mennään. Lumipaakut jaloissa sitävastoin ei ole niin kivat :(

keskiviikkona 4. marraskuuta 2009

Kamu treenaa

Lauantaina oli taas Kamun pentuagility. Harjoiteltiin samoja esteitä kuin viimeksikin eli aitoja (irtoamista), pöytää, rengasta ja keppejä. Pöytä ja rengas (maassa oleva harjoitusrengas) menivät aika hyvin. Hyppyjä mentiin vasta yhtä kerrallaan ja keppien kanssa mentiin suunnilleen sama treeni kuin viimeksikin.

Yksittäisiä esteitä ehtii tunnissa ottamaan tosi paljon. Täytyykin olla tosi tarkkana ettei väsytä koiraa liikaa ja treenailu muutu tylsäksi koiran mielestä. Kamu on kuitenkin ihan pentu vielä.

Tiistaina käytiin Kamun kanssa ensin Turengissa isääni katsomassa ja sen jälkeen tokotreenit. Tohvelakodin keittäjä olikin juuri tänään kysellyt että koskas koirat tulevat taas kylään? :)

Treeneissä harjoiteltiin paikkamakuuta, seisomista, liikkeestä maahan, tokohyppyä, maasta ja istumasta perusasentoon menoa sekä luoksetuloa.
- Paikkamakuussa ollaan vähän edistytty, jää jo makaamaan vaikka minä poistun noin 2 askeleen päähän
- Seisominenkin meni aika hyvin, ihan paikallaan ei kyllä malttanut seisoa
- Liikkeestä maahan: näytän maahan menon edelleen kädellä. Tämä oli aika vaikeaa, jäädä siis maahan kun minä jatkan matkaa
- tokohyppyä mentiin nyt ensimmäisen kerran kokeenomaisesti, siis että minä jään hypyn taakse seisomaan. Kouluttaja houkutteli nakilla hypyn takana. Lopulta meni hyvin, tajusi "hyppy" käskyn.
- maasta ja seisomasta perusasentoon meni hyvin, kädellä auttaen
- luoksetulossa ei mitään ongelmaa :)

Tänään sitten vuorossa Milon agility :)

perjantaina 30. lokakuuta 2009

Viime hetket synnyinkodissa

Niin on aika vierähtänyt ja Aapeli on jo eilen muuttanut uuteen kotiinsa Ylivieskaan. Tänään myös Alvari muuttaa 7 v bichonin kaveriksi Tampereelle. Aada jää synnyinkotiinsa emonsa Vilman ja perheen iloksi :)





Kaikki kuva: V. Kaplas

Milon treenit

Keskiviikkona Milo pääsi taas treenaileen agilityä. Rata vaikutti melko helpolta, muttei sitä ollut kuitenkaan. Ihan jokaiselle koiralle löytyi joku vaikea kohta, jota sitten joutui hinkkaamaan. Milon kompastukivenä oli puomin alla oleva putki. Ei meinannut millään mennä putkeen vaan aina syöksyi puomille, vaikka miten tarkasti olisin ohjannut, näyttänyt kädellä ja huutanut "PUTKI!" Syynä tietty puomin hauskuuteen on yleensä kontaktilla odottava nakki...

Oli meidän radassa vähän muutakin sanomista, lähinnä siitä (taas kerran) että minun pitäisi edetä. Koira töksähtää heti kun minun liikkeeni loppuu.

Keppeihin olen edelleen supertyytyväinen! Keväästä ollaan edistytty aika lailla. Eiköhän sitä vauhtiakin kepeille löydy lisää pikkuhiljaa.