Oi oi, miten ihanaa että talvi on takana, päivät pitenee ihan silmissä, aurinko paistaa!
Viime päivityksestä on vierähtänyt taas melkoisesti aikaa, laitetaanpa tähän lyhyesti tärkeimmät tapahtumat ylös.
Tammikuun lopussa oltiin Milon kanssa taas kisaamassa Hyvinkäällä. Pari hyllyä ja vitonen yliajalla.
Vielä viime vuonna tehtiin yliaikanollia, vaan eipä tehdä enää. Tänä vuonna on erikoistuttu hyllyihin. Hyllyprosentti 8 startin osalta 62,50 %. Helmikuussa ei kisattu ollenkaan ja suunnitelmissa on että seuraava Milon startti olisi pääsiäisenä Purinalla, hiekkapohjalla siis. Kamu starttaa joskus sitten kun keinu on kunnossa... saa nähdä koska.
Kamula oli synttärit 7.2.2012, pikkuKamu on jo 3 v! <3
Kamu kävi tammi- helmikuussa 2 kertaa fyssarilla. Ekalla kerralla oli takapää aivan jumissa ja vino. Toisella käsittelyllä lukot sitten jo aukesi. Seuraava käynti on huhtikuussa.
Molemmat koirat madotin 21.2.12 (itselle muistiin).
Milon kanssa käytiin tammikuussa Timo rannikon koulutuksessa. Kyllä sieltä uusia oppeja/treenattavia asioita taas tuli.
Milon Onni-poikaa ollaan helmikuussa treffattu 2 kertaa. Isän ja pojan suhde on ihan kunnossa. Onni kunnioittaa isäänsä. Samaa ei voi sanoa Kamun suhtautumisesta Onniin. Kamu ei taas osannut käyttäytyä.
Täällä Onnin emännän ottamia kuvia isästä ja pojasta koirakylpylässä.
Viime viikonloppuna meillä oli vieraita Raumalta. Kalle 10 v ja Heta 7 v pääsivät treenaamaan agilityä, hienosti meni! Milo lähtee kiltisti radalle vieraidenkin kanssa, kunhan ohjaajalla vaan on hänen vinkulelunsa. Kamu ei suostunut treenaileen muiden kuin mamman kanssa. Vaikka taisi se alussa (epähuomiossa) Hetan kanssa yhden pätkän suorittaa. Muutenkin Kamu käyttäytyi lasten kanssa nyt tosi hyvin.
Eilen käytin molemmat koirat rokotuksessa, nyt on rokotukset taas voimassa seuraavat 2 vuotta.
Ainiin, Kamu kävi helmikuun lopussa myös lonkka-ja kyynärkuvauksissa. Eläinlääkärin mielestä sekä lonkat että kyynärät olivat priimaa. Nyt odotetaan kuitenkin Kennelliiton mielipidettä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläinlääkäri. Näytä kaikki tekstit
tiistai 6. maaliskuuta 2012
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Kamulle Open Class voitto!
Heinäkuun alussa oltiin Agirodussa Lappeenrannassa. Milon kanssa kisattiin viikonlopun aikana 3 yksilöstarttia sekä sunnuntaina joukkuerata. Milolle helle oli liikaa ja omakin pää tuntui aika pehmeältä. Yksi yliaikanolla saatiin, muuten taisi tulla hyllyjä. Joukkueradalla sitten tehtiin nollat, joka ikinen koira :) Joukkueessa olivat Noora & Muusa, minä & Milo, Noora & Benny (Milon velipuoli) sekä Säde & Tessu. Lataan joukkueradan videon jossain vaiheessa.
Kamun kanssa osallistuttiin epäviralliseen Open Classiin, eli tasoituskilpailuun. Kaikki tasoluokat suorittivat saman radan, 1. luokkalaisilla oli löysin ihanneaika, 2. luokkalaisilla vähän tiukempi ja 3. luokkalaisilla tiukin. Kamun kanssa tehtiin nollatulos, mutten kuvitellut ollenkaan että palkinnoille päästäisiin. Yllätys oli melkoinen kun meidän kuulutettiin palkintojen jakoon! Ja vielä voittajina :-D Tulokset täällä.
Tulevana viikonloppuna Kamu aloittaa virallisen kisauransa. Vaikkakaan keinu ei ole vielä täysin varma. No, ei oteta paineita, menee miten menee ja harjoitellaan sit taas lisää ;)
Jännittävintä on taas se mittaus, tuleeko Kamusta mini vai medi? Toivon että mini, pelkään että medi...
Kirjoitan joskus lisää Kamun terveydestäkin. Nyt kaikki on hyvin ,mutta ihan Helsingissä asti on käyty tutkimuksissa. Ja rahaa on palanut.... mutta onneksi on vakuutus! Ja nyt kaikki näyttää hyvältä :)
keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Agilitymenestystä ja terveyshuolia..
Positiiviset asiat ensin!
Osallistuttiin Milon kanssa 29.5. E-HKK:n agilitykisoihin ja noustiin nollavoitolla kolmosiin!! Jee, onnistuihan se vihdoin :))
Ekalta radalta on video, voin joskus sen linkittää tänne. Suunnittelin kepeille viennin 2 eri tavalla ja toteutin kolmannen tavan, ja läskiksi meni! Toka rata ei tietenkään ole videolla, se oli tosi sujuva ja vahdikas (hyvä väittää näin kun ei ole todistusaineistoa ;) ). Se rata meni siis virheittä ja saimme kakkosista viimeisen Luvan ja siirron 3. luokkaan! Etenemä meidän kaikkien aikojen paras, 3,61 m/s. Täällä ekan radan tulokset ja täällä toisen.
Heti helatorstaina sitten päästiin Jankkin kisoissa testaamaan osaamistamme 3. luokan radoilla. Eihän ne nyt niin pahoja olleet, kolmostenkaan radat. Aika meillä vaan ei vielä riitä.
B-radalta hylly, olin persjätössä auttamattoman myöhässä ja Milo ehti hypätä yhden aidan väärin päin.
Toisella radalla saatiin sitten puhdas suoritus mutta yliaikaa reilut 4 sek.
Laitan videot seuraaviin postauksiin.
Tosi hyvä maku jäi kisoista, ei mitään rimakauhua jäänyt 3. ratoja kohtaan :)
Sitten terveyshuoliin :
Kamulla oli kontrollikäynti eläinlääkärillä, eturauhastulehduksen takia. Eturauhaset olivat nyt normaalin tuntuiset, eli lääkekuuri on niihin purrut. Mutta virtsarakon ultraamisessa näkyi kaikukatveita, huomattavasti enemmän kuin viikko sitten :( ja pissassa oli vieläkin pieni määrä verta sekä uraattikiteitä. Eli eturauhasvaiva näyttäisi antibiooteilla hoituvan mutta sivulöydöksenä sitten uraattikiteet. Kiviä ei kuitenkaan ultrassa vielä näkynyt.
Nyt Kamulle määrättiin eläinlääkärin nappuloita joiden pitäisi liottaa kiteitä. Nyt ei kuukauteen yhtäkään nakinpalaa, ei luita, ei yhtään mitään muuta kuin näitä nappuloita ja paljon vettä. Jotta nähdään liottaako erikoisruoka kiteet..
Kuukauden päästä kontrolli. Nyt toivotaan että kiteet ovat liuenneet, eikä kiviä näin ollen muodostuisi.
Osallistuttiin Milon kanssa 29.5. E-HKK:n agilitykisoihin ja noustiin nollavoitolla kolmosiin!! Jee, onnistuihan se vihdoin :))
Ekalta radalta on video, voin joskus sen linkittää tänne. Suunnittelin kepeille viennin 2 eri tavalla ja toteutin kolmannen tavan, ja läskiksi meni! Toka rata ei tietenkään ole videolla, se oli tosi sujuva ja vahdikas (hyvä väittää näin kun ei ole todistusaineistoa ;) ). Se rata meni siis virheittä ja saimme kakkosista viimeisen Luvan ja siirron 3. luokkaan! Etenemä meidän kaikkien aikojen paras, 3,61 m/s. Täällä ekan radan tulokset ja täällä toisen.
Heti helatorstaina sitten päästiin Jankkin kisoissa testaamaan osaamistamme 3. luokan radoilla. Eihän ne nyt niin pahoja olleet, kolmostenkaan radat. Aika meillä vaan ei vielä riitä.
B-radalta hylly, olin persjätössä auttamattoman myöhässä ja Milo ehti hypätä yhden aidan väärin päin.
Toisella radalla saatiin sitten puhdas suoritus mutta yliaikaa reilut 4 sek.
Laitan videot seuraaviin postauksiin.
Tosi hyvä maku jäi kisoista, ei mitään rimakauhua jäänyt 3. ratoja kohtaan :)
Sitten terveyshuoliin :
Kamulla oli kontrollikäynti eläinlääkärillä, eturauhastulehduksen takia. Eturauhaset olivat nyt normaalin tuntuiset, eli lääkekuuri on niihin purrut. Mutta virtsarakon ultraamisessa näkyi kaikukatveita, huomattavasti enemmän kuin viikko sitten :( ja pissassa oli vieläkin pieni määrä verta sekä uraattikiteitä. Eli eturauhasvaiva näyttäisi antibiooteilla hoituvan mutta sivulöydöksenä sitten uraattikiteet. Kiviä ei kuitenkaan ultrassa vielä näkynyt.
Nyt Kamulle määrättiin eläinlääkärin nappuloita joiden pitäisi liottaa kiteitä. Nyt ei kuukauteen yhtäkään nakinpalaa, ei luita, ei yhtään mitään muuta kuin näitä nappuloita ja paljon vettä. Jotta nähdään liottaako erikoisruoka kiteet..
Kuukauden päästä kontrolli. Nyt toivotaan että kiteet ovat liuenneet, eikä kiviä näin ollen muodostuisi.
maanantai 13. joulukuuta 2010
Viime päivityksen jälkeen on Kamu edelleen käynyt agitreeneissä, Milo on lomaillut.
Kamun kanssa käytiin Jankkin agiränkkäreissäkin, kisattiin minimölleissä. Oltiin ainoita tässä luokassa, eli voitettiin ;-P Puhdas rata tehtiin ja ihan vauhdikaskin, vissiin -20 sek alle ihanneajan. Koska osallistujia koko ränkkäreissä oli vähän, saatiin mennä vielä sama rata toiseen suuntaan ja osallistuttiin myös minikisaavien radalle. Ihan kivasti meni sekin, vaikka oli huomattavasti vaikeampi kuin möllien. Virhe toki tuli kepeiltä, mutta muuten kivasti.
Miloa käytin eräällä kasvattajalla näytillä. Kovasti tykkäsi ja luultavasti Milo pääsee taas jatkamaan sukua. Mutta tästä lisää kunhan jotain kerrottavaa on. Niin, eikä kasvattajan nartussakaan vikaa ollut, suloinen pieni otus <3
Milo kävi 9.12. myös Tervakoskella Helmessä hammaskiven poistossa ja samalla otettiin lonkka- ja selkäkuvat. Hammaskiveä oli jonkin verran ollut, muttei kovin pahasti. Pientä ientulehduksen alkua kuitenkin. Lonkkakuvat lähtivät Kennelliittoon, selkäkuvat ovat epäviralliset, ei mitään muutoksia selässä. Hyvä! :) Illan Milo oli tietysti "ihan pihalla", nukkui vain. Kamu oli tästä kovin ihmeissään. Kävi Miloa vähän väliä haistelemassa, nuoli korvaa, istui sängyn laidalla Miloa katselleen ja vinkui... kuin leikkiin kutsuakseen. Erikoista käytöstä Kamulta :-D
Pakkasia on pidellyt! Tälläkin hetkellä mittari näyttää -20 astetta. Koko viikonloppu mentiin näissä lukemissa. Mutta kovat pakkaset tietää sitä että järvet on jäässä ja olemme päässeet Katuman jäälle lenkkeileen. Tosi kiva kun lähellä on nyt paikka missä koiria voi pitää vapaana. Luntakaan ei ole liikaa, hyvin pääsee kulkemaan. Tassut vaan vähän kylmettyvät :(
Kamun kanssa käytiin Jankkin agiränkkäreissäkin, kisattiin minimölleissä. Oltiin ainoita tässä luokassa, eli voitettiin ;-P Puhdas rata tehtiin ja ihan vauhdikaskin, vissiin -20 sek alle ihanneajan. Koska osallistujia koko ränkkäreissä oli vähän, saatiin mennä vielä sama rata toiseen suuntaan ja osallistuttiin myös minikisaavien radalle. Ihan kivasti meni sekin, vaikka oli huomattavasti vaikeampi kuin möllien. Virhe toki tuli kepeiltä, mutta muuten kivasti.
Miloa käytin eräällä kasvattajalla näytillä. Kovasti tykkäsi ja luultavasti Milo pääsee taas jatkamaan sukua. Mutta tästä lisää kunhan jotain kerrottavaa on. Niin, eikä kasvattajan nartussakaan vikaa ollut, suloinen pieni otus <3
Milo kävi 9.12. myös Tervakoskella Helmessä hammaskiven poistossa ja samalla otettiin lonkka- ja selkäkuvat. Hammaskiveä oli jonkin verran ollut, muttei kovin pahasti. Pientä ientulehduksen alkua kuitenkin. Lonkkakuvat lähtivät Kennelliittoon, selkäkuvat ovat epäviralliset, ei mitään muutoksia selässä. Hyvä! :) Illan Milo oli tietysti "ihan pihalla", nukkui vain. Kamu oli tästä kovin ihmeissään. Kävi Miloa vähän väliä haistelemassa, nuoli korvaa, istui sängyn laidalla Miloa katselleen ja vinkui... kuin leikkiin kutsuakseen. Erikoista käytöstä Kamulta :-D
Pakkasia on pidellyt! Tälläkin hetkellä mittari näyttää -20 astetta. Koko viikonloppu mentiin näissä lukemissa. Mutta kovat pakkaset tietää sitä että järvet on jäässä ja olemme päässeet Katuman jäälle lenkkeileen. Tosi kiva kun lähellä on nyt paikka missä koiria voi pitää vapaana. Luntakaan ei ole liikaa, hyvin pääsee kulkemaan. Tassut vaan vähän kylmettyvät :(
perjantai 26. marraskuuta 2010
Talvi, lunta, jee!!
Talvi on saapunut etelä-Suomeenkin. Lunta on jo kivasti ja tänäänkin pakkasta -12 astetta.
Tällä viikolla käytiin viimeisen kerran Lempäälässä treenaamassa, tai siis meidän 6 kerran kurssi päättyi. Joulukuu Milon osalta lähes treenivapaata, Kamun kanssa käydään Jankkin treeneissä kerran viikossa.
Tänään kyselin kahdelta ell asemalta hammaskivenpoiston ja lonkkakuvien hintaa. Molemmissa lonkkakuvat lähes saman hintaiset mutta hammaskiven poistossa 100 euron hintaero!! Hintojen vertailu todellakin kannattaa.
Varasin Milolle ajan vajaan 2 viikon päähän. Tänään annoin molemmille koirille myös matolääkkeet (tämä itselleni muistiin). Toivottavasti ei tule ripulia.
lauantai 17. huhtikuuta 2010
Ahkeraa treenausta ja kylpyläreissu
Taas on kirjoittelut jäänyt vähiin...
6.4. käytiin molempien koirien kanssa eläinlääkärillä. Korvalehdet tarkastettiin, hyvin oli parantuneet. Milo sai rabies-rokotuksen ja Kamu nelosrokotuksen. Kaikki hyvin molemmilla koirilla :)
Agitreeneissä on käyty molempien koirien kanssa viikottain ja nyt lumien sulattua on treenattu keppejä myös kotipihassa. Milollla kepit on jo aika hyvässä mallissa, hakee hyvin sisäänmenon, nyt haetaan enää vain vauhtia. Kamun kepittely on aikamoista säntäilyä nakin perässä ;)
No, toivotaan että syksyllä on jo jollain mallilla Kamullakin.
Eilen oltiin Hyvinkään koirakylpylässä uiskentelemassa. Tanja tuli myös Demin ja Ennan kanssa sekä Tanjan kaveri russeli-staffi-mixin Peetun kanssa. Peetu oli jo valmisvesipeto mutta käppänät tarvitsivat vähän uittoapua.
Reissu meni yli odotusten, Milo ui jo ilman liivejäkin tosi hyvin. Kamu räpelsi Kamumaiseen tyyliin.... intoa ja yritystä on muttei taitoa. Erittäin tyytyväinen olen siihen että Kamu antoi vieraan ihmisen (uittajan) häntä nostella yms. Ei murissut yhtään :)))
Milon uintinäyte. Harmittavan vähän tuli otettua kuvia ja videoo :(
Tosi kiva oli nähdä myös Tanjaa, Demiä ja pikku Ennaa. Enna on kyllä niin suloinen tapaus, luonteeltaan aivan kuin Milo... kaikkien ihmisten paras ystävä :)
Myös Demin ja Kamun luonteissa näytti olevan yhtäläisyyttää, teräviä ja äänekkäitä :-D
Illalla sitten kävin vielä Helin ja Unnan kanssa Riman epiksissä. Heli ja Unna kisasivat möllimakseissa 2 rataa ja pokkasivat "vaatimattomasti" 2 parasta sijoitusta. Kyllä lappalaiset osaa!
Ensi lauantain kisakirjekin oli eilen ilmestynyt. Mini 1:set aloittavat jo aamulla klo 08.00.
Enna kisaa toisena ja Milo kolmantena. Kiva nähdä Enna ja Demi taas ensi viikonloppuna, kisaamassa siis.
6.4. käytiin molempien koirien kanssa eläinlääkärillä. Korvalehdet tarkastettiin, hyvin oli parantuneet. Milo sai rabies-rokotuksen ja Kamu nelosrokotuksen. Kaikki hyvin molemmilla koirilla :)
Agitreeneissä on käyty molempien koirien kanssa viikottain ja nyt lumien sulattua on treenattu keppejä myös kotipihassa. Milollla kepit on jo aika hyvässä mallissa, hakee hyvin sisäänmenon, nyt haetaan enää vain vauhtia. Kamun kepittely on aikamoista säntäilyä nakin perässä ;)
No, toivotaan että syksyllä on jo jollain mallilla Kamullakin.
Eilen oltiin Hyvinkään koirakylpylässä uiskentelemassa. Tanja tuli myös Demin ja Ennan kanssa sekä Tanjan kaveri russeli-staffi-mixin Peetun kanssa. Peetu oli jo valmisvesipeto mutta käppänät tarvitsivat vähän uittoapua.
Reissu meni yli odotusten, Milo ui jo ilman liivejäkin tosi hyvin. Kamu räpelsi Kamumaiseen tyyliin.... intoa ja yritystä on muttei taitoa. Erittäin tyytyväinen olen siihen että Kamu antoi vieraan ihmisen (uittajan) häntä nostella yms. Ei murissut yhtään :)))
Milon uintinäyte. Harmittavan vähän tuli otettua kuvia ja videoo :(
Tosi kiva oli nähdä myös Tanjaa, Demiä ja pikku Ennaa. Enna on kyllä niin suloinen tapaus, luonteeltaan aivan kuin Milo... kaikkien ihmisten paras ystävä :)
Myös Demin ja Kamun luonteissa näytti olevan yhtäläisyyttää, teräviä ja äänekkäitä :-D
Illalla sitten kävin vielä Helin ja Unnan kanssa Riman epiksissä. Heli ja Unna kisasivat möllimakseissa 2 rataa ja pokkasivat "vaatimattomasti" 2 parasta sijoitusta. Kyllä lappalaiset osaa!
Ensi lauantain kisakirjekin oli eilen ilmestynyt. Mini 1:set aloittavat jo aamulla klo 08.00.
Enna kisaa toisena ja Milo kolmantena. Kiva nähdä Enna ja Demi taas ensi viikonloppuna, kisaamassa siis.
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Lääkärissä
Molemmilla koirilla oli rokotusaika Tawastvetiin. Nyt kävi vain niin että Milo sai rokotuksen, Kamu ei. Molemmilla koirilla on korvanlehdissä haavat (molemmissa korvissa). En tiedä mistä on tulleet mutta ainakaan asiaa ei ole helpottanut jatkuva ravistelu nyt trimmauksen jälkeen. Melkoinen läiske kuuluu kun lähes karvattomat korvat hakkaavat poskiin ja päähän. Kamulla oli toisessa korvassa sen verran pahan näköinen haava että lääkäri määräsi antibioottikuurin (Amoxival vet 200 mg) sekä Canofite vet tippoja hierottavaksi molempien korvalehtiin... tai siis haavoihin.
Milo siis sai myös nelosrokotuksen. Pääsiäisen jälkeen Milo saa rabieksen, Kamu ehkä nelosrokotuksen jos korvat ovat jo ok.
Kamu alkuun haukkui ja murisi lääkärille, mutta antoi kuitenkin tutkia ihan hyvin :) Milo tietty oli oma ystävällinen itsensä.
Nyt en enää muista varmaksi Milon painoa. Mutta taisi olla 8,8 kg (tai 8,6 kg). Kamun muistan varmaksi 9,8 kg.
Milo siis sai myös nelosrokotuksen. Pääsiäisen jälkeen Milo saa rabieksen, Kamu ehkä nelosrokotuksen jos korvat ovat jo ok.
Kamu alkuun haukkui ja murisi lääkärille, mutta antoi kuitenkin tutkia ihan hyvin :) Milo tietty oli oma ystävällinen itsensä.
Nyt en enää muista varmaksi Milon painoa. Mutta taisi olla 8,8 kg (tai 8,6 kg). Kamun muistan varmaksi 9,8 kg.
torstai 22. lokakuuta 2009
Milon sairauskertomusta
Taas on viikko vierähtänyt viime kirjoituksesta ja kaikkea on tapahtunutkin...
Lauantaina oli Kamun pentuagi. Paikalla olikin meidän lisäksi vain 2 koirakkoa, eli treeniaikaa taas jokaiselle yllin kyllin. Harjoiteltiin putkea sekä hyppyjä (rimat maassa). Aluksi Kamu suhahteli putkeen omin nokkineen.. ja monta kertaa. Mutta sitten kun minun piti ohjata putkeen ja sen jälkeen hypylle, ei enää meinannutkaan putkeen mennä. Ei pelännyt putkea muttei kai hiffannut mitä mä pyydän. Lopulta sain kuitenkin putkeen menemään ja siivekkeiden välistäkin meni ihan kivasti.
Seuraavaksi oli vuorossa kepit. Itse saatiin valita treenataanko vinokepeillä vaiko tavallisilla.
Päätin tutustua vinokeppeihin. Pia oli mulla apuna ja kyllä Kamu rohkeasti keppien yli hyppi kun olivat maassa. Muutamia kertoja otettiin näin että kepit maassa. Kamu kyllästyy aika nopeasti, joten ei jääty tahkoamaan. En vielä tehnyt kyllä lopullista päätöstä kummalla tavalla lopulta opetan, katsotaan nyt miten näiden vinojen kanssa edistytään.
Kamu selvästi alkoi jo väsymään koko treenaamiseen, oltiin tässä vaiheessa jo noin 40 min treenattu. Käytiin ulkona vähän kävelyllä ja tyhjentämässä ajatuksia. Sen jälkeen otettiin vielä rengas muutaman kerran. Edelleenkin tehtiin niin että avustaja piti Kamusta kiinni ja minä kutsuin renkaan toiselta puolelta. Ihan nätisti tuli renkaan läpi. Mukavat treenit oli :)
Sitten Milon vatsaongelmiin :(
Sunnuntai iltana Milo oli hiukan rauhaton, raapi kylkeään ja haisteli peräänsä. En kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota vielä tässä vaiheessa. Maanantai aamuna söi hyvällä ruokahalulla kasvissoseen jossa mukana raakaa hirvenlihaa (jota sai jo sunnuntainakin), taisipa syödä osan Kamunkin ruuasta. Päivällä oli sitten kakka ollut hiukan vetelää, muttei kuitenkaan ripulia. Alkuillasta oli vielä ihan normaali koira, leikki ja riehui mutta iltaruoka ei enää maistunut. Myöhemmin illalla sitten oksensi mahalaukun sisällön sohvalle. Alkuyöstä heräsin siihen että Milo okseni makuuhuoneessa, nyt tuli enää vain vaahtoa/limaa. Milo siirtyikin sitten olohuoneeseen nukkumaan ja aamulla siellä odotti useampi limakasa siivousta sekä erittäin vaisu koira ;(
Tarjosin Milolle vettä muttei suostunut juomaan, tarjosin myös Tehobaktia piimään ja kinkkuun sekoitettuna muttei maistunut sekään.
Lähdin aamulla töihin, soitin eläinlääkärille ja sain iltapäivälle ajan. Lähdin takaisin kotiin tarkistamaan Milon voinnin. Erittäin vaisu oli, makoili vain. Tein Nutrisal-juoman ja annoin sitä ruutalla, kun ei suostunut vapaaehtoisesti juomaan. Tunnin verran seurailin kotona tilannetta, ei sinä aikana oksentanut. Äitini käytti koirat ennen puolta päivää nopeasti ulkona, kotona oli odottanut taas oksennus. Äitini nesteytti muutamaan kertaan. Iltapäivä mateli töissä ja lähdinkin kotiin jo ennen kolmea. Oksennukset siellä odotti ja erittäin vaisu koira.
Lopulta klo 15.50 meillä oli Tawastvetiin aika. Päästiinkin suoraan eläinlääkäri Kaisu Vuoren tutkittavaksi. Kuumetta ei ollut mutta peräsuolesta tuli limaista eritettä joka viittasi mahdolliseen tulehdukseen. Seuraavaksi röntgenkuva ja nesteytys. Kuvassa ei onneksi näkynyt mitään vierasta esinettä mutta kaasua ja ärtynyttä suolta kylläkin.
Diagnoosi: mahasuolikanavan tulehdus. Milo sai heti lääkärissä pistoksena oksennuksen estolääkettä sekä antibioottia. Kotiin saatiin myös oksennuksen estolääkettä, antibiottia sekä tahnaa joka rauhoittaa suolistoa. Sekä ruokaohjeeksi tuleville päiville riisiä ja keitettyä kanaa tms.
Kotona Milo meni vielä makoilemaan, mutta muutaman tunnin kuluttua häntä jo vienosti heilui kun Kamu kävi leikkiin kutsumassa. Illan mittaan tarjosin riisiä ja keitettyä kanaa useamman kerran, pieninä annoksina. Selvästi alkoi koira piristymään ja myöhään illalla toi jo palloa heiteltäväksi :)
Huh huh, olipas päivä ja huoli oli suuri! Nyt laitan tuon ruokavalion uudelleen mietintään. Samaa ruokaa syövät Kamun kanssa. Kamun uloste aina tasalaatuista pötköä, Milolla epäilemättä herkempi vatsa ja vaatii varmaan miedompia ruokia. Jos tämä tulehdus nyt ruokavaliosta edes johtui, mene ja tiedä! Punnituksessa Milo painoi tasan 8 kg vaikka oli ollut yli vuorokauden paastolla ja vatsa aivan tyhjä. Koko aikuisiän on tähän mennessä punnittu 7,6 kg, eli tuolla barf ruokavaliolla on hyvin saanut massaa. Mutta nyt ehkä edessä jotain nappuloiden ja barffin välistä..
Kamun tokotreenit jäivät tiistaina väliin. Kun ei varmuudella tiedä onko tarttuvaa, en ota riskiä että tartuttaisimme koko treeniryhmän. Myös Milon agitreenit keskiviikkona, on vielä toipilas joten ensi viikolla sitten taas :)
Lauantaina oli Kamun pentuagi. Paikalla olikin meidän lisäksi vain 2 koirakkoa, eli treeniaikaa taas jokaiselle yllin kyllin. Harjoiteltiin putkea sekä hyppyjä (rimat maassa). Aluksi Kamu suhahteli putkeen omin nokkineen.. ja monta kertaa. Mutta sitten kun minun piti ohjata putkeen ja sen jälkeen hypylle, ei enää meinannutkaan putkeen mennä. Ei pelännyt putkea muttei kai hiffannut mitä mä pyydän. Lopulta sain kuitenkin putkeen menemään ja siivekkeiden välistäkin meni ihan kivasti.
Seuraavaksi oli vuorossa kepit. Itse saatiin valita treenataanko vinokepeillä vaiko tavallisilla.
Päätin tutustua vinokeppeihin. Pia oli mulla apuna ja kyllä Kamu rohkeasti keppien yli hyppi kun olivat maassa. Muutamia kertoja otettiin näin että kepit maassa. Kamu kyllästyy aika nopeasti, joten ei jääty tahkoamaan. En vielä tehnyt kyllä lopullista päätöstä kummalla tavalla lopulta opetan, katsotaan nyt miten näiden vinojen kanssa edistytään.
Kamu selvästi alkoi jo väsymään koko treenaamiseen, oltiin tässä vaiheessa jo noin 40 min treenattu. Käytiin ulkona vähän kävelyllä ja tyhjentämässä ajatuksia. Sen jälkeen otettiin vielä rengas muutaman kerran. Edelleenkin tehtiin niin että avustaja piti Kamusta kiinni ja minä kutsuin renkaan toiselta puolelta. Ihan nätisti tuli renkaan läpi. Mukavat treenit oli :)
Sitten Milon vatsaongelmiin :(
Sunnuntai iltana Milo oli hiukan rauhaton, raapi kylkeään ja haisteli peräänsä. En kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota vielä tässä vaiheessa. Maanantai aamuna söi hyvällä ruokahalulla kasvissoseen jossa mukana raakaa hirvenlihaa (jota sai jo sunnuntainakin), taisipa syödä osan Kamunkin ruuasta. Päivällä oli sitten kakka ollut hiukan vetelää, muttei kuitenkaan ripulia. Alkuillasta oli vielä ihan normaali koira, leikki ja riehui mutta iltaruoka ei enää maistunut. Myöhemmin illalla sitten oksensi mahalaukun sisällön sohvalle. Alkuyöstä heräsin siihen että Milo okseni makuuhuoneessa, nyt tuli enää vain vaahtoa/limaa. Milo siirtyikin sitten olohuoneeseen nukkumaan ja aamulla siellä odotti useampi limakasa siivousta sekä erittäin vaisu koira ;(
Tarjosin Milolle vettä muttei suostunut juomaan, tarjosin myös Tehobaktia piimään ja kinkkuun sekoitettuna muttei maistunut sekään.
Lähdin aamulla töihin, soitin eläinlääkärille ja sain iltapäivälle ajan. Lähdin takaisin kotiin tarkistamaan Milon voinnin. Erittäin vaisu oli, makoili vain. Tein Nutrisal-juoman ja annoin sitä ruutalla, kun ei suostunut vapaaehtoisesti juomaan. Tunnin verran seurailin kotona tilannetta, ei sinä aikana oksentanut. Äitini käytti koirat ennen puolta päivää nopeasti ulkona, kotona oli odottanut taas oksennus. Äitini nesteytti muutamaan kertaan. Iltapäivä mateli töissä ja lähdinkin kotiin jo ennen kolmea. Oksennukset siellä odotti ja erittäin vaisu koira.
Lopulta klo 15.50 meillä oli Tawastvetiin aika. Päästiinkin suoraan eläinlääkäri Kaisu Vuoren tutkittavaksi. Kuumetta ei ollut mutta peräsuolesta tuli limaista eritettä joka viittasi mahdolliseen tulehdukseen. Seuraavaksi röntgenkuva ja nesteytys. Kuvassa ei onneksi näkynyt mitään vierasta esinettä mutta kaasua ja ärtynyttä suolta kylläkin.
Diagnoosi: mahasuolikanavan tulehdus. Milo sai heti lääkärissä pistoksena oksennuksen estolääkettä sekä antibioottia. Kotiin saatiin myös oksennuksen estolääkettä, antibiottia sekä tahnaa joka rauhoittaa suolistoa. Sekä ruokaohjeeksi tuleville päiville riisiä ja keitettyä kanaa tms.
Kotona Milo meni vielä makoilemaan, mutta muutaman tunnin kuluttua häntä jo vienosti heilui kun Kamu kävi leikkiin kutsumassa. Illan mittaan tarjosin riisiä ja keitettyä kanaa useamman kerran, pieninä annoksina. Selvästi alkoi koira piristymään ja myöhään illalla toi jo palloa heiteltäväksi :)
Huh huh, olipas päivä ja huoli oli suuri! Nyt laitan tuon ruokavalion uudelleen mietintään. Samaa ruokaa syövät Kamun kanssa. Kamun uloste aina tasalaatuista pötköä, Milolla epäilemättä herkempi vatsa ja vaatii varmaan miedompia ruokia. Jos tämä tulehdus nyt ruokavaliosta edes johtui, mene ja tiedä! Punnituksessa Milo painoi tasan 8 kg vaikka oli ollut yli vuorokauden paastolla ja vatsa aivan tyhjä. Koko aikuisiän on tähän mennessä punnittu 7,6 kg, eli tuolla barf ruokavaliolla on hyvin saanut massaa. Mutta nyt ehkä edessä jotain nappuloiden ja barffin välistä..
Kamun tokotreenit jäivät tiistaina väliin. Kun ei varmuudella tiedä onko tarttuvaa, en ota riskiä että tartuttaisimme koko treeniryhmän. Myös Milon agitreenit keskiviikkona, on vielä toipilas joten ensi viikolla sitten taas :)
lauantai 3. lokakuuta 2009
Perjantaina aamulenkillä huomasin että Milon vatsa oli kovalla, p*sko useamman kerran pienen papanan, mutta muuta erikoista ei koirassa ollut. Puolen päivän maissa sitten äitini, joka oli koiria pissattamassa, soitti että Milo ei ole ihan kunnossa. Yrittää kakkia mutta mitään ei tule ja jää vain istumaan ruohikolle sekä haistelee peräänsä. Tässä vaiheessa laitoin kasvattaja-Annelle viestiä että mikä auttaa ummetukseen? Vastaukseksi sain että anaalit pitää tyhjentää ja jos ei auta niin parafiiniöljyä. Hetken päästä äitini soittaa taas että nyt Milo on ihan selvästi kipeä... kaapii maata ja heittäytyy maahan makaamaan eikä suostu liikkumaan! Soitto taas Annelle, jonka jälkeen soittamaan eläinlääkärille aikaa. Ensin soitin Tawastvetiin, sinne olisin päässyt klo 15.00, soitin vielä Vethausiin josko sinne pääsisi aikaisemmin. Vethausissa oli aika klo 14.00.
Soitto taas kotiin että mikä on koiran tilanne? Jari ei oikein osannut sanoa mitään "Tossa se makoilee", ei auttanut muuta kuin lähteä kotiin katsomaan. Ehdin jo miettiä vaikka mitä ja syytellä itseänikin, epäilin nimittäin suolitukosta eilisistä broitsun koivista johtuen...
Kotiin päästyäni Milo tuli eteiseen vastaan häntä heiluen ja lelu hampaissa. Vaikutti siis normaalilta! Lähdettiin kävelylle ja koira oli ihan oma itsensä, kakkasi 2 kertaa ihan normaalisti :) :) Huh, selvittiin säikähdyksellä. Peruin ajan Vethausiin, soitto Annelle joka lupasi heti tarkastaa anaalit. Ja siellähän sitä tavaraa olikin. Annelle SUURI kiitos taas avusta ja vaivannäöstä. Anaalien tyhjennys Vethausissa olisi maksanut ehkä "hiukan" enemmän kuin kahvipaketin ;) Vaikkei se raha tässä mitään olisikaan meinannut, tärkeintä on koiran terveys. Sitäpaitsi tällaisia tilanteita vartenhan maksan molemmista koirista vakuutusmaksuja.
Vaikka Milo pureksiikin broitsun koivet erittäin hyvin, päätin kuitenkin että tästä lähin meillä syödään koivet jauhettuna. Eipähän tarvitse enää itseäni syyttää jos jotain tapahtuu.
Kotiin päästyäni avasin mieluisan sähköpostin. Olemme Milon kanssa päässeet treenaamaan agilityä Janakkalan Koirakerhoon :) Pienestä ihminen on iloinen :) :) vaikka toisaalta olo on ehkä
vähän haikeakin. Nyt kun pikkuhiljaa olen tullut tutuksi E-HKK:n ihmisten kanssa, vaihdan seuraa. Treenikavereita ja tutuksi tulleita ohjaajia voi vähän tulla ikävä :( Mutta uudet haasteet odottaa.
Suurinpina syinä kerhon vaihtoon on Janakkalan kerhon paremmat harjoitteluolosuhteet. Talvella lämmitetty halli kuulostaa PAAAALJON paremmalta kuin Pekolan lava jossa tosiaankin on kylmä! Myös kesäkenttä Janakkalassa on parempi kuin Kirstulan liukas nurmikenttä.
Toisena suurena syynä on Janakkalan kurssien hinnoittelu, kausimaksulla saan harkata niin monessa ryhmässä kuin haluan (mihin pääsen). Eli nyt maksan 60 € siitä että Kamu tokoilee, Milo agilitaa ja mahdollisesti Kamu pentuagilitaa (olen hakenut ryhmään, katsotaan miten käy). Kun maksaisin pelkästä Kamun tokosta joka tapauksessa 50 €. Kolmantena, vähäpätöisimpänä syynä oli talkoovelvoitteet. Jokaisella kerholla on talkoovelvoitteet, nyt vapaudun yhden kerhon velvoitteista.
Tänä aamuna klo 07.30 käytiin Katuman rannassa aamulenkillä. Pirteä pakkaskeli, joutsenperhe ja usva järven päällä. Luontokuvaajan paratiisi.
Tällä "luontokuvaajalla" ei ollut mukana kuin kännykän kamera:
Jäljistä päätellen joku oli käynyt jo pirteällä aamu-uinnilla
Joutsenperhe
Aamulla lähdettiin Riihimäelle agilitykisoihin. Hankin Milolle kisakirjan sekä mittautin tuomarilla. Milo ei tykännyt mittauksesta yhtään ja oli kuin spagettia. Kauan tuomari yritti ja sai tulokseksi kaikkea 34 ja 37 cm väliltä... Niinpä merkkasi Milon nyt miniksi mutta vielä tarvitaan korkeintaan kahden tuomarin mittaus ennen lopullista päätöstä. Enemmistöpäätös (3 mittauksesta) ratkaisee. Voi ei, ei siis tullut vieläkään asiaan selvyyttä. Iltapäivällä Riksussa olisi vielä toinen (ja kolmaskin) tuomari mutten tiedä jaksanko lähteä ajelemaan/onko autoa käytössä.. katsotaan.
Jatkoa... lähdin vielä Riksuun toiselle tuomarille. Nyt Milo seisoi suht' nätisti ja tämä tuomari sai tulokseksi "Medi" :( No, ei auta muuta kuin asennoitua medikorkeuksiin. Eli tästä lähdin meidän heikko lenkkimme ei olekaan keinu tai rengas... vaan hypyt. Medihypyille Milo "hakee", ne syövät siltä sekä vauhtia että intoa. Harmittaa aika vietävästi mutta minkäs teet, koira on harmittavasti ½-1 cm yli minirajan. Onhan tässä vielä pieni mahdollisuus että 3. tuomari mittaakin Milon miniksi, mutten jaksa siihen uskoa.
Soitto taas kotiin että mikä on koiran tilanne? Jari ei oikein osannut sanoa mitään "Tossa se makoilee", ei auttanut muuta kuin lähteä kotiin katsomaan. Ehdin jo miettiä vaikka mitä ja syytellä itseänikin, epäilin nimittäin suolitukosta eilisistä broitsun koivista johtuen...
Kotiin päästyäni Milo tuli eteiseen vastaan häntä heiluen ja lelu hampaissa. Vaikutti siis normaalilta! Lähdettiin kävelylle ja koira oli ihan oma itsensä, kakkasi 2 kertaa ihan normaalisti :) :) Huh, selvittiin säikähdyksellä. Peruin ajan Vethausiin, soitto Annelle joka lupasi heti tarkastaa anaalit. Ja siellähän sitä tavaraa olikin. Annelle SUURI kiitos taas avusta ja vaivannäöstä. Anaalien tyhjennys Vethausissa olisi maksanut ehkä "hiukan" enemmän kuin kahvipaketin ;) Vaikkei se raha tässä mitään olisikaan meinannut, tärkeintä on koiran terveys. Sitäpaitsi tällaisia tilanteita vartenhan maksan molemmista koirista vakuutusmaksuja.
Vaikka Milo pureksiikin broitsun koivet erittäin hyvin, päätin kuitenkin että tästä lähin meillä syödään koivet jauhettuna. Eipähän tarvitse enää itseäni syyttää jos jotain tapahtuu.
Kotiin päästyäni avasin mieluisan sähköpostin. Olemme Milon kanssa päässeet treenaamaan agilityä Janakkalan Koirakerhoon :) Pienestä ihminen on iloinen :) :) vaikka toisaalta olo on ehkä
vähän haikeakin. Nyt kun pikkuhiljaa olen tullut tutuksi E-HKK:n ihmisten kanssa, vaihdan seuraa. Treenikavereita ja tutuksi tulleita ohjaajia voi vähän tulla ikävä :( Mutta uudet haasteet odottaa.
Suurinpina syinä kerhon vaihtoon on Janakkalan kerhon paremmat harjoitteluolosuhteet. Talvella lämmitetty halli kuulostaa PAAAALJON paremmalta kuin Pekolan lava jossa tosiaankin on kylmä! Myös kesäkenttä Janakkalassa on parempi kuin Kirstulan liukas nurmikenttä.
Toisena suurena syynä on Janakkalan kurssien hinnoittelu, kausimaksulla saan harkata niin monessa ryhmässä kuin haluan (mihin pääsen). Eli nyt maksan 60 € siitä että Kamu tokoilee, Milo agilitaa ja mahdollisesti Kamu pentuagilitaa (olen hakenut ryhmään, katsotaan miten käy). Kun maksaisin pelkästä Kamun tokosta joka tapauksessa 50 €. Kolmantena, vähäpätöisimpänä syynä oli talkoovelvoitteet. Jokaisella kerholla on talkoovelvoitteet, nyt vapaudun yhden kerhon velvoitteista.
Tänä aamuna klo 07.30 käytiin Katuman rannassa aamulenkillä. Pirteä pakkaskeli, joutsenperhe ja usva järven päällä. Luontokuvaajan paratiisi.
Tällä "luontokuvaajalla" ei ollut mukana kuin kännykän kamera:
Jäljistä päätellen joku oli käynyt jo pirteällä aamu-uinnilla
Joutsenperhe
Aamulla lähdettiin Riihimäelle agilitykisoihin. Hankin Milolle kisakirjan sekä mittautin tuomarilla. Milo ei tykännyt mittauksesta yhtään ja oli kuin spagettia. Kauan tuomari yritti ja sai tulokseksi kaikkea 34 ja 37 cm väliltä... Niinpä merkkasi Milon nyt miniksi mutta vielä tarvitaan korkeintaan kahden tuomarin mittaus ennen lopullista päätöstä. Enemmistöpäätös (3 mittauksesta) ratkaisee. Voi ei, ei siis tullut vieläkään asiaan selvyyttä. Iltapäivällä Riksussa olisi vielä toinen (ja kolmaskin) tuomari mutten tiedä jaksanko lähteä ajelemaan/onko autoa käytössä.. katsotaan.
Jatkoa... lähdin vielä Riksuun toiselle tuomarille. Nyt Milo seisoi suht' nätisti ja tämä tuomari sai tulokseksi "Medi" :( No, ei auta muuta kuin asennoitua medikorkeuksiin. Eli tästä lähdin meidän heikko lenkkimme ei olekaan keinu tai rengas... vaan hypyt. Medihypyille Milo "hakee", ne syövät siltä sekä vauhtia että intoa. Harmittaa aika vietävästi mutta minkäs teet, koira on harmittavasti ½-1 cm yli minirajan. Onhan tässä vielä pieni mahdollisuus että 3. tuomari mittaakin Milon miniksi, mutten jaksa siihen uskoa.
maanantai 13. heinäkuuta 2009
Sataa, sataa, ropisee...
Ensimmäinen lomapäivä meni sateen merkeissä. Aamulla leikittiin Kamun kanssa vetoleikkejä pehmolelulla, yhtäkkiä valkoinen pupu olikin veressä. Tarkistin Kamun hammastilanteen ja niinhän sieltä oli lähtenyt 1 hammas (ei kulmuri). Katsoin sitten myös kulmurit, oikea yläkulmuri heilui huomattavasti, melkeinpä nyppäsemällä olisi saanut pois. Vasemmalla sitten puskikin jo uutta hammasta vanhan vierellä, vanha ei heilunut mitenkään huomattavasti. Nopeasti se tilanne muuttuu, viime viikolla trimmissä käydessämme Anne katsoi hampaiden tilanteen, silloin ei vielä heilunut mikään eikä ikenet olleet edes turvoksissa :)
Kamulla olikin puolelta päivin sopivasti rabies-rokotus. Pyysin eläinlääkäriä katsomaan hampaita, sanoi että luultavasti uusi kulmuri kyllä työntää vanhan pois, tulee niin hyvässä asennossa. Mutta jos ei lähde, täytyy tulla otattamaan se pois. Eläinlääkäristä lähtiessämme odotushuoneessa vuoroaan odottikin Heli ja pentukissa Misu. Viimeksikin tavattiin sattumalta eläinlääkärillä. Toivottavasti ei törmätä enää ennen ensi vuoden rokotuksia, eläinlääkärillä siis (= ei olisi asiaa lekurille). Kotona sitten aloin heti heiluttamaan kulmuria. Ainiin, ja Kamu painaa 8,30 kg!! (Milo painaa 7,6 kg). Korkeutta Kamulla oli Annen viime viikkoisen mittauksen mukaan 34 cm. Nyt ei tarttis korkeutta tulla enää yhtään.
Tänään on vettä satanut tasaisesti koko päivän. Koirien kanssa käytiin vaan pissalenkeillä, muun ajan mielellään vain nukkuivat. Itsekin otin lomapäivän kunniaksi päikkärit. Kamun kanssa katsottiin digiboksilta tiededokumentti: "Ihmisen paras ystävä". Kamu siis selvästi katsoo telkkaria, aina kun näkyi koiria, kuului vaimeaa murinaa. Mutta kun koiria ei näkynyt, oli Kamukin hiljaa. Milon en ole huomannut katselevan/reagoivan televisioon, ainoastaan ääniin joskus.
Illansuussa lähdettiin Milon kanssa agitreeneihin, 3 viikon kesätauko on nyt takana.
Paikalla meitä oli vain me sekä Janette ja Lili-käppänä. Mentiin aika pientä harjoitusta, liukkauden takia. Radalla oli vain kepit, aitoja sekä putkia. Otettiin molemmat rata 2-3 kertaa, me taidettiin Milon kanssa ottaa vain 2 kertaa. Jätettiin hyvään, koska keskiviikkona ollaan menossa Janakkala Cupiin mölliluokkaan. Janette ja Lili tulevat myös keskiviikon epiksiin. Päätettiin että otetaan E-HKK:lle kolmoisvoitto ;) Järjestys "arvotaan" vasta paikan päällä. Luulen kyllä että 1. sija on jo arvottu Pasille ja Pimulle :-D
Kamu oli täynnä energiaa kun saavuttiin kotiin. Leikitin Kamua hetken pehmolelulla taas ja lähtihän se oikea yläkulmuri :) ja kun katsoin suuhun, oli jossain vaiheessa lähtenyt myös vasen yläkulmuri, hyvä hyvä. Enää jäljellä alakulmurit, mutta eiköhän nekin ajallaan lähde.
Huomiselle on luvattu parempaa säätä. Jospa käytäis vaikka metsälenkillä heti aamusta :)
Kamulla olikin puolelta päivin sopivasti rabies-rokotus. Pyysin eläinlääkäriä katsomaan hampaita, sanoi että luultavasti uusi kulmuri kyllä työntää vanhan pois, tulee niin hyvässä asennossa. Mutta jos ei lähde, täytyy tulla otattamaan se pois. Eläinlääkäristä lähtiessämme odotushuoneessa vuoroaan odottikin Heli ja pentukissa Misu. Viimeksikin tavattiin sattumalta eläinlääkärillä. Toivottavasti ei törmätä enää ennen ensi vuoden rokotuksia, eläinlääkärillä siis (= ei olisi asiaa lekurille). Kotona sitten aloin heti heiluttamaan kulmuria. Ainiin, ja Kamu painaa 8,30 kg!! (Milo painaa 7,6 kg). Korkeutta Kamulla oli Annen viime viikkoisen mittauksen mukaan 34 cm. Nyt ei tarttis korkeutta tulla enää yhtään.
Tänään on vettä satanut tasaisesti koko päivän. Koirien kanssa käytiin vaan pissalenkeillä, muun ajan mielellään vain nukkuivat. Itsekin otin lomapäivän kunniaksi päikkärit. Kamun kanssa katsottiin digiboksilta tiededokumentti: "Ihmisen paras ystävä". Kamu siis selvästi katsoo telkkaria, aina kun näkyi koiria, kuului vaimeaa murinaa. Mutta kun koiria ei näkynyt, oli Kamukin hiljaa. Milon en ole huomannut katselevan/reagoivan televisioon, ainoastaan ääniin joskus.
Illansuussa lähdettiin Milon kanssa agitreeneihin, 3 viikon kesätauko on nyt takana.
Paikalla meitä oli vain me sekä Janette ja Lili-käppänä. Mentiin aika pientä harjoitusta, liukkauden takia. Radalla oli vain kepit, aitoja sekä putkia. Otettiin molemmat rata 2-3 kertaa, me taidettiin Milon kanssa ottaa vain 2 kertaa. Jätettiin hyvään, koska keskiviikkona ollaan menossa Janakkala Cupiin mölliluokkaan. Janette ja Lili tulevat myös keskiviikon epiksiin. Päätettiin että otetaan E-HKK:lle kolmoisvoitto ;) Järjestys "arvotaan" vasta paikan päällä. Luulen kyllä että 1. sija on jo arvottu Pasille ja Pimulle :-D
Kamu oli täynnä energiaa kun saavuttiin kotiin. Leikitin Kamua hetken pehmolelulla taas ja lähtihän se oikea yläkulmuri :) ja kun katsoin suuhun, oli jossain vaiheessa lähtenyt myös vasen yläkulmuri, hyvä hyvä. Enää jäljellä alakulmurit, mutta eiköhän nekin ajallaan lähde.
Huomiselle on luvattu parempaa säätä. Jospa käytäis vaikka metsälenkillä heti aamusta :)
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
Tehosterokotuksella
Mentiin tänään Kamun kanssa tehosterokotukselle Tawastvetiin. Eläinlääkärin pihassa törmättiin Heliin ja Unnaan ja samalla mulle tuli epäusko että oliko meidän aika jo eilen? Heli oli maininnut että Unnalla on rabies-rokotus tällä viikolla ja muistin että eri päivänä kuin meillä. No, onneksi oli tänään ja peräkkäiset ajat meillä.
Kamu odotushuoneessa vähän haukkui Unnalle, mutta eläinlääkärissä oli ihan nätisti. Mitä nyt vähän murisi hampaita katsottaessa :-o Kamu muuten painaa jo 6,95 kg! Melkoinen mörssäri :-D
Ensimmäisellä rokotuksella 4.5. painoi 4,5 kg, nyt enää noin 700 g vähemmän kuin Milo. Lihava Kamu ei kuitenkaan ole, kylkiluut tuntuu hyvin koitettaessa. On vaan vähän raamikkaampi kaveri, niinkuin käppänän on tarkoituskin olla :)
Pyysin lääkäriä koittamaan uudestaan napatyrää jonka löysi viime tarkastuksessa. Ei ole hänen mielestään niin iso (ainakaan vielä) että vaatisi leikkausta. Myös minä olen ko. tyrän tuntenut ja siksi mietinkin että onkohan kasvanut. Mutta hyvä näin :)
Kamulta ei ole lähtenyt vielä yhtään hammasta, jota myöskin ihmettelin lääkärille. Hän katsoi ja sanoi että muutama kyllä heiluu jo. Nyt täytyy alkaa seuraamaan sitten kulmahampaiden vaihtumista.
Lääkärireissun jälkeen käytiin Helin ja Unnan kanssa pienen pieni kävelyretki rautatieaseman läheisyydessä. Nätisti kävelivät sekä Unna että Kamu. Heli totesikin että kävelevät paremmin kuin Unna ja Milo, ne alkavat aina jossain vaiheessa painimaan tai hippasille.
Illemmalla kävin vielä Milon kanssa yksistään lenkillä. Käveltiin Tuomelaan päin, omakotitaloalueella ja sieltä mutkan kautta kotiin. Kiva ilma oli ja mukava kävellä välillä vain yhden koiran kanssa ja pidempää lenkkiä. Iltapissat mentiin sitten yhteislenkkinä. Puistossa päästin koirat hetkeksi vapaaksi ja kova painiminen alkoi. On niitä kiva kyllä seurata. Koitin kamerakännykällä kuviakin ottaa ja voin kohta laittaa joitain näytille jos onnistui. Sitä järjestelmäkameraa olis kaivannut. Vaikka tuskin sekään pissalenkillä mukana olisi vaikka sellaisen omistaisikin, että... niin :)
Kamu odotushuoneessa vähän haukkui Unnalle, mutta eläinlääkärissä oli ihan nätisti. Mitä nyt vähän murisi hampaita katsottaessa :-o Kamu muuten painaa jo 6,95 kg! Melkoinen mörssäri :-D
Ensimmäisellä rokotuksella 4.5. painoi 4,5 kg, nyt enää noin 700 g vähemmän kuin Milo. Lihava Kamu ei kuitenkaan ole, kylkiluut tuntuu hyvin koitettaessa. On vaan vähän raamikkaampi kaveri, niinkuin käppänän on tarkoituskin olla :)
Pyysin lääkäriä koittamaan uudestaan napatyrää jonka löysi viime tarkastuksessa. Ei ole hänen mielestään niin iso (ainakaan vielä) että vaatisi leikkausta. Myös minä olen ko. tyrän tuntenut ja siksi mietinkin että onkohan kasvanut. Mutta hyvä näin :)
Kamulta ei ole lähtenyt vielä yhtään hammasta, jota myöskin ihmettelin lääkärille. Hän katsoi ja sanoi että muutama kyllä heiluu jo. Nyt täytyy alkaa seuraamaan sitten kulmahampaiden vaihtumista.
Lääkärireissun jälkeen käytiin Helin ja Unnan kanssa pienen pieni kävelyretki rautatieaseman läheisyydessä. Nätisti kävelivät sekä Unna että Kamu. Heli totesikin että kävelevät paremmin kuin Unna ja Milo, ne alkavat aina jossain vaiheessa painimaan tai hippasille.
Illemmalla kävin vielä Milon kanssa yksistään lenkillä. Käveltiin Tuomelaan päin, omakotitaloalueella ja sieltä mutkan kautta kotiin. Kiva ilma oli ja mukava kävellä välillä vain yhden koiran kanssa ja pidempää lenkkiä. Iltapissat mentiin sitten yhteislenkkinä. Puistossa päästin koirat hetkeksi vapaaksi ja kova painiminen alkoi. On niitä kiva kyllä seurata. Koitin kamerakännykällä kuviakin ottaa ja voin kohta laittaa joitain näytille jos onnistui. Sitä järjestelmäkameraa olis kaivannut. Vaikka tuskin sekään pissalenkillä mukana olisi vaikka sellaisen omistaisikin, että... niin :)
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Puolet perheestä tarkastettu...
Tänään puolet (3 nuorinta) perheestä on tarkastettu. Jere kävi terveydenhoitajalla angiinatestissa kurkkukipunsa takia. Milo kävi eläinlääkärillä köhimisensä takia ja Kamulla oli muuten vain eläinlääkärin tarkastus.
Jerellä ei ole angiinaan.
Miloa vein lääkäriin ihan vaan varmuuden vuoksi. Milo on eilisestä aamusta lähtien köhinyt silloin tällöin, harvakseltaa mutta kuitenkin. Tai itseasiassa kuin olisi selvittänyt kurkkuaan.. Halusin varmistua ettei kyseessä ole kennelyskä, halusin myös lääkärin mielipiteen siitä voiko pentu tulla meille viikonloppuna kun Milo köhii. Lääkäri ei uskonut kennelyskään koska muuten Milo oli normaali, virkeä, eikä vastaanotolla tietty köhinytkään. Lääkäri antoi kuitenkin Milbemax vet lääkkeet, koska epäili että saattaa olla nenäpunkki. Olin kertonut että kaikki alkoi sillä että puhalsi ilmaa nenästään... Milo sai tänään yhden tabletin ja 2 viikon kuluttua toisen. Milo muuten painoi 7,6 kg.
Kamulla ja muilla pennuilla oli myös lääkärintarkastus ja sirutus tänään. Kaikki ok. Pojilta löytyi takajalkojen välistä kaikki mitä pitääkin ;)
Iltapäivällä menin vielä pentuja katsomaan. Kerta kerralta ne ovat rohkeampia ja suloisempia!
Koko porukka syömässä. Ja ruoka muuten maistuu! Edessä pojat Milo ja Kamu, takana tytöt Ramona ja Minni
Kamu
Milo näyttää kieltä
tytöt Minni ja Ramona tutustuvat marsuun
Jerellä ei ole angiinaan.
Miloa vein lääkäriin ihan vaan varmuuden vuoksi. Milo on eilisestä aamusta lähtien köhinyt silloin tällöin, harvakseltaa mutta kuitenkin. Tai itseasiassa kuin olisi selvittänyt kurkkuaan.. Halusin varmistua ettei kyseessä ole kennelyskä, halusin myös lääkärin mielipiteen siitä voiko pentu tulla meille viikonloppuna kun Milo köhii. Lääkäri ei uskonut kennelyskään koska muuten Milo oli normaali, virkeä, eikä vastaanotolla tietty köhinytkään. Lääkäri antoi kuitenkin Milbemax vet lääkkeet, koska epäili että saattaa olla nenäpunkki. Olin kertonut että kaikki alkoi sillä että puhalsi ilmaa nenästään... Milo sai tänään yhden tabletin ja 2 viikon kuluttua toisen. Milo muuten painoi 7,6 kg.
Kamulla ja muilla pennuilla oli myös lääkärintarkastus ja sirutus tänään. Kaikki ok. Pojilta löytyi takajalkojen välistä kaikki mitä pitääkin ;)
Iltapäivällä menin vielä pentuja katsomaan. Kerta kerralta ne ovat rohkeampia ja suloisempia!
Koko porukka syömässä. Ja ruoka muuten maistuu! Edessä pojat Milo ja Kamu, takana tytöt Ramona ja Minni
Kamu
Milo näyttää kieltä
tytöt Minni ja Ramona tutustuvat marsuun
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)