Viime kirjoituksesta on taas kulunut viikko. Vähän on tokoiltu tässä viikon aikana, tänäänhän on taas Milon toko. Ihmeesti se pistää treenaamaan kun on kavereita samassa ryhmässä ;)

Perjantaina ei päästy agilityn vapaisiin treeneihin kun tallilla oli tallikisat.
Lähdin lauantaiaamuna koirien kanssa Aulangon Heikkilän metsiin. Vajaa 2 tuntia lenkkeiltiin, hissuksiin, välillä mustikoita syöden ja kanttarellejä etsien.

Sunnuntaina lähdettiin samalle lenkille isommalla porukalla. Nyt mukana olivat Heli & Unna sekä Tiina & Leevi. Vähän jännättiin miten Kamu ja Leevi tulevat toimeen ja kiusaako Leevi Unnaa.

Alussa oli ääntä ilmassa aika lailla, Kamu rähisi Leeville mutta Leevi alistui eikä lähtenyt rähinään mukaan. Leevi sens ijaan otti Unnan hampaisiinsa. Muuten meni ihan hyvin mutta heti kun Unna lähti juoksemaan ja leikki jonkun kanssa, lähti Leevi komentamaan/rähisemään Unnalle, jota taas Kamu ei sulattanut vaan meni pistään Leevin matalaksi! Aika yllättävää että Leevi alistui Kamulle, 6 kuukautiselle pennulle! Milo ei osallistunut näihin rähinöihin mitenkään, meni vaan omia menojaan.

Alkumatka oli juuri tälläistä, mutta mitään tappeluita ei siis syntynyt. Loppumatkasta koirat olivat varmaan jo niin väsyneitä ja ehkä toisiinsa tottuneitakin että kulkivat hyvässä sovussa ja ihan hiljaa.

Mukava lenkki oli vaikkakin vettä satoi ja kengät oli likomärät, paitsi Helillä jolla oli saappaat jalassa. Täytyy ottaa uusiksi mahdollisimman pian.

Maanantaina meillä ei ollutkaan agilityä. Perjantaina täytyy mennä ratatreeneihin koska ensi viikolla jää kaikki harrastukset väliin, minun kuntoutusviikkoni takia.

Maantaina lähdettiin Kamun kanssa tallilla käymään. Aluksi piti hevosille haukkua oikein tosissaan mutta rauhoittui nopeasti kun huomasi ettei ne päälle tule ja nakkejakin täällä tarjoillaan ;) Hevoset sensijaan olivat erittäin kiinnostuneitä pienestä äänekkäästä eläimestä. Pirkkokin oikein juoksi portille katsomaan meitä :-D

Illemmalla lenkkeiltiin Milon kanssa kaksin. Milo kulkee tosi nätisti yksin ollessaan. Koirien ohituskin onnistui tosi hyvin. Täytyisi ehtiä enempi lenkkeilemään yhden koiran kanssa kerrallaan. Kun lähdettiin kotona, kuulin ulos kuinka Kamu haukkui/ulisi kotona (jäi yksin kotiin). Jari oli tullut kotiin noin 10 minuutin kuluttua ja silloin oli ihan hiljaista, eli kauaa ei ainakaan ollut huutanut.

Sain eräältä naapurilta neuvon toteuttaa Kamuun Peetsan (Perti Vilander) oppeja. Huomioimattomuus ja kolinapurkki... minun mielestäni niitä keinoja ei käytetä pennun opettamiseen, vaan ongelmakoirien kouluttamiseen. Ja silloinkin huomioiden koiran luonne. Pehmeälle koiralle ko. metodit ovat liian rajuja (kolinapurkki). Esim. Miloa en kolinapurkilla pelottelisi koskaan, kun haluan sen pysyvän toimintakykyisenä koirana. Kamu ei ole yhtä pehmeä kuin Milo, mutta vielä pentu.
Eikun treenaamaan niitä ohituksia, tulipas taas lisäponttta siihenkin hommaan. Kyllä me Kamun kanssa vielä näytetään ;)