Mutta kovasti kyseli lajista ja oli kiinnostunut :)
Ennen rataamme treenasin pari kertaa keinua. Viimeksi kun ollaan keinu menty, se oli katastrofi, Riihimäen epiksissä.. Mutta nyt meni keinun tosi hyvin. Osasi ekaa kertaa "jarruttaa" keinun laskeutumista. Eli oppi Riihimäellä sen ettei kannata suinpäin rynniä.
Otin ekalla kerralla esteet medikorkeudessa, 40 cm. Milo pudotti yhden riman ja sen jälkeen varoi taas aitoja ja haki hypyille :( Jonna antoi ohjeeksi laittaa rimat ihan alas ja yrittää saada lisää vauhtia ja innokkuutta rataan. Näin sitten tehtiin ja toki matalammat rimat (ja jäniksen nahka) saivat lisää vauhtia aikaan.
Milon jälkeen oli Kamun vuoro. Otin Kamun kanssa putkea muutaman kerran. Kamu oli aivan innoissaan ja vauhtia löytyy! Otettiin myös puomin alastuloa muutaman kerran. Tästä jatketaan pikkuhiljaa :)
Kamu puomin kontaktilla
Lauantaina metsälenkkeiltiin Helin ja Unnan kanssa.
Sunnuntaina lähdettiin Kamun kanssa sosialisoitumaan match showhun. Tarkoituksena oli siis vaan mennä seuraamaan tapahtumaa ja totuttaa Kamu koiratapahtumaan. Mutta lopulta päätinkin ilmoittaa Kamun pentuluokkaan, vaikkeihan Kalju-Kekkosella mitään mahdollisuuksia ole pärjätä mutta erinomaista harjoitusta tulevia näyttelyitä varten.
Kamu oli vähän hermostunut kun koiria oli niin paljon ympärillä. Vähän haukahteli ja pikkuisen myös hilseili. Siirryttiin sitten hiukan kauemmas ja rauhoittelin (silittelin) Kamua. Hyvin rauhoittuikin.
Lopulta tuli meidän vuoromme mennä kehään. Pariksi saatiin 5 kk vanha bullterrieri. Kamu kulki hihnassa ihan kivasti ja seisoikin ok, mutta haukahteli tämän tästä. Hampaat antoi katsoa ihan hyvin ja muutenkin kopeloida. Saatiin punainen nauha! :-D Punaisten kehässä ei sitten enää sijoituttukaan. Mutta hyvää harjoitusta oli ja erittäin väsyttävää Kamulle.
Tänään Kamu täyttää 7 kk! Kylläpäs aika vierii.
Illalla oltiin Milon kanssa agilitytreeneissä. En nyt jaksa niistä sen enempää selostaa mutta aika hyvin meni. Radalla oli keinu eikä sen kanssa ollut mitään ongelmia. Vauhtia ja intoakin oli ihan kivasti tänään. Myös keppejä harjoiteltiin useampaan otteeseen, pikkuhiljaa nekin alkavat sujua, lähes itsenäisesti. Olin Miloon erittäin tyytyväinen tänään, keskittyy tosi hyvin siihen mitä ollaan tekemässä. Välillä sitä havahtuu huomaamaan että ollaan sitä jotain opittu tässä matkan varrella :)
Kotiin tultuamme oli koirilla jälleen näkemisen riemu taas ylimmillään. Toista tuntia jaksoivat painia ja kisailla leluista. Ei niitä voi hymyilemättä seurata :)
Nasu saa kyytiä
ja välillä myös Kamu
Osataan me poseeratakin
"Eiköhän jo riitä tää kauniisti oleminen?"
1 kommentti:
Ihania noi poseerauskuvat, varsinkin Kamun ilme alimmassa kuvassa;)
Lähetä kommentti