Lauantaina kello soi jo 5.30, huonosti nukutun yön jälkeen. Yöllä käytin Kamua kerran kakalla ja loppuyön kuuntelin sen sipsutusta ja kävin pesemässä kakkoja lattialta :(
Ennen puoli kahdeksaa olin Janakkalassa. Myös Tanja oli jo saapunut serkkunsa Helin sekä Demin ja Ennan kanssa. Käytiin ilmoittautumassa sekä kävelyllä lähimetsässä.
Enna starttasi aamun toisena koirana. Täällä Ennan video. Ennan eka nolla!! Jee!!
Milo lähti kolmantena ja suunnilleen toisti Ennan radan. Video täällä .
Hyvä Enna, hyvä Milo!!
Kumpikaan ei sijoittunut palkinnoille, kisoissa oli jokunen nopeampikin koira?!??! ;-)
Seuraavaksi oli vuorossa hyppyrata. Enna taas lähtönumerolle 2 ja Milo 3.
Ennalla vauhtia enemmän kuin ekalla radalla mutta harmittava virhe sattui kartturille, rata nähtävissä täällä. 5 virhepistettä, mutta koira oli loistava :)
Milo kai katsoi Ennan radan turhankin tarkasti ja teki siskonsa perässä aivan saman virheen!
Se on nähtävissä täällä. (Oikeasti tämäkin virhe johtui kartturista.)
Mutta ylpeitä voidaan olla omista valkoisistamme!
Ratojen jälkeen lähdettiin lenkille ja otin yhteiskuvan
Demi, Enna ja Milo
Puolilta päivin kävin kotona ja iltapäivällä uudestaan kentälle seuraamaan Demin kisaamista mini3:ssa ja sen jälkeen töihin ratahenkilöksi. Tanja lähti ajelemaan kotiinpäin. Kiitos Tanja ja Heli seurasta. Syksyllä on kai vastavierailun aika. Jos Agi-Kotkat järjestävät kisat :)
Talkoissa menikin sitten pitkälle iltaan. Taisi olla kymmenen jälkeen kun olin kotona.
Ja eikun aamulla taas kello soi ja kisaamaan. Tällä kerralla oli Suomen Kromforländereiden kisat Jankkin kentällä. Lähdettiin Milon kanssa lähtönumerolla 8. Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kuten näette. Video täällä: agirata
Jo lähtölinjalla Milo kuikuili radalle päin, pelkäsin että syöksyy kentälle ihan eri suuntaan kuin tarkoitus. No, alku kuitenkin meni hyvin, aina siihen saakka kun keinulle mennessä minä sanon: A-kiipeä! (Wtf!?) No lentokeinuhan siitä tuli :-/ pasmat meni sekaisin vähän molemmilla ja Milo teki ihmeellisen kunniakierroksen putken ympäri. Jatko olikin sitten minun räpellystäni.... 10 virhepistettä ja erittäin paljon yliaikaa.
Lentokeinu a'la Milo
Kuvaaja: Auvo Kuusinen
Kuva: Auvo Kuusinen
Kuva: Auvo Kuusinen
Seuraavan radanrakennuksen aikana kouluttaja Auvo tuli sanomaan että Milo varmaan haistoi hänet (Auvo oli ratahenkilönä siellä putken lähistöllä) ja niinhän se saattoi ollakin. Ehkä jo lähtölinjalta etsiskeli silmillään Auvoa?
Viikonloppu oli väsyttävä mutta erittäin kiva! Ulkokentälle oli kiva päästä pitkästä aikaa. Milollakin tuntui olevan vauhtia ihan erilailla kuin hallissa. Nyt kun katselin ratoja videolta, huomaan että minun on aika unohtaa valssit joka välissä ja luottaa että takaaleikkaukset onnistuvat. Nyt varmasti onnistuvatkin kun koira irtoaa jo paremmin kuin hallissa. Eikun niitä siis treenaamaan... ja kisakalenteria katseleen :)
2 kommenttia:
Hitsi tuo lentokeinu on hieno kuva!
Ihania kuvia <3
Lähetä kommentti