tiistai 11. marraskuuta 2008

Lenkkeilyä sateessa ja agilityä

Pikkuhiljaa muodostuu tiistairutiiniksi ensin lenkkeily Aulangolla ja sieltä Pekolaan agilityyn, niin tälläkin viikolla. Kesken lenkin alkoi satamaan ja satoikin aika reippaasti. Oltiin melko lailla märkiä autolle päästyämme :(

Agility meni osittain hyvin, osittain huonosti.... Lava oli jaettu kahteen osaan, "aidoitettu" keskeltä. Toisella puolella harjoiteltiin itsenäisesti keppejä, putkea, pussia ja puomia. Toisella puolella Milkan ohjauksessa pientä rataa (este kerrallaan). Radalla oli rengas, keinu, putki ja aita.

Milon kanssa harjoiteltiin ensin itsenäisesti. Kepit meni aika sähläykseksi. Huomaa kyllä ettei hetkeen ole keppejä harjoiteltu. Taidettiin sählätä molemmat yhtä paljon. Milo selvästi tajusi mikä oli idea ja osittain jo ilman minun apuani pujotteli, mutta pujotteli sitten esim. joka toisen kepin vain :-O Kotiin pitäis saada omat kepit jotta voisi harjoitella vaikka päivittäin... "Kateellisena" katselin Taikan, Myrtin ja Lilin pujottelua, on taidettu salaa harjoitella ;)
Positiivista oli kuitenkin että pussi, puomi ja putki menivät ilman ongelmia :)

Ehdittiin harjoitella "itsenäisellä puolella" kahteen otteeseen ennenkuin meidän vuoro ohjattuun harjoitteluun tuli. Sama sählääminen jatkui, Milo hyppi rengasta puolelta toiselle ja moneen kertaan ennenkuin ehdin ensimmäistäkään käskyä antaan (hyvä että on innoissaan). Saatiin se rengaskin lopulta suoritettua yhteistyössä jonka jälkeen keinulle. Kerran Milo jo karkasikin keinulle ennen kuin oli sitäkään pyydetty. Me Milkan kanssa jähmetyttiin paikoilleen, eikä ymmärretty muuta kuin katsoa miten käy! Milo ei ole vielä kertaakaan mennyt keinua niin että keinu "rämähtää" alas, aina on tuettu. Mutta tällä kerralla meni niinkuin pitääkin, otti kontaktit eikä edes pelästynyt keinun laskeutumista :O Sitten harjoiteltiin keinua muutaman kerran yhdessä, ekalla kerralla hyppäsikin kesken pois (ehkä se laskeutuminen kuitenkin jäi mieleen), jonka jälkeen otin valjaista kiinni ja saatiinhan se keinukin suoritettua. Putken kanssa ei mitään ongelmaa, mutta sieltä tullessa unohdin koiran selkäni taakse, ei hypännytkään aitaa vaan tuli minun perässäni ohi.

No, tähän asti kaikki oli vielä suhteellisen hyvin (lukuisista sähläyksistä huolimatta). Kunnes whippet Taisto hyppäsi väliaidan yli Milon luokse. Hetken oli sen näköistä että tuleeko tappelu vai mitä tulee. Kutsuin Milon luokseni, jolloin Taisto alkoi jahtaaman... Milo juoksi häntä koipien välissä :( Tilanne kuitenkin laukesi ilman tappelua, mutta tästä eteenpäin ei Milon harjoittelusta tullut mitään. Ei meinannut mennä enää putkeen, ei hypännyt aitaa, pälyili vaan pelokkaana koska aidan yli taas tulee joku. Voi ei! :(
Saatiin kuitenkin 1 onnistunut hyppy suoritettua ja kovasti kehuttua. Sitten lähdettiinkin kotiin.

Toivotaan että ensi kertaan mennessä on tämä tapaus unohtunut, vaikka pahoin pelkään... No, ajan kanssa se unohtuu :)

Ainiin, annoin Lilille hiukan epäonnistuneen pääkalloloimen lahjaksi. Ompelujälki oli sellaista etten sitä kehtaa kenellekään myydä. Onneksi Lilille ja Janettelle kelpasi. Hyvin näytti ainakin Lilin päällä istuvan :)

1 kommentti:

Sari kirjoitti...

Hitsin huonostikäyttäytyvät whippetit ! Tulevat pilaamaan toisen suorituksen... hyi ! Tota Milon innokkuutta naureskelin, ennen tätä ikävää välikohtausta.