Tänään jatkui Milon agility 3 viikon tauon jälkeen. Meitä oli vain 3 koirakkoa joten rauhassa saatiin treenata taas :) Rata oli erittäin helppo mutta useita erilaisia esteitä oli käytössä.
Rata meni aikalailla suoraviivaisesti näin (vain yksi puolenvaihto): pussi, okseri, A, hyppy, rengas, keinu, pituus, pöytä, muuri, puomi, hyppy, kepit ja muuri. Ekalla kerralla Milo kuulemma pussista tullessaan ikäänkuin hypähti ylöspäin ja seuraavalla okserilla rima putosi. Muuten meni hyvin, mitä nyt minä unohdin sen ainoan puolenvaihdon tehdä (toivoton tapaus!!).
Harjoiteltiin sitten pussia yksittäisenä esteenä niin että Auvo oli vinkulelun kanssa odottamassa Miloa pussista, minä vain lähetin pussiin. Mitä enemmän treenattiin, sitä paremmin meni :)
Lopuksi mentiin rata vielä kerran läpi ja Milolla oli vauhtia!! Eikä mielestäni edes hakenut hypyille. Eli: Milo osaa kaikki esteet, vielä kun minä opin ohjaamaan niin hyvä tulee :)
Rescue osuus: päivällä kun ajeltiin Annen kanssa silmäpeilaukseen Tampereelle, huomattiin Lempäälän kohdalla auto tien sivussa ja hätävilkut päällä sekä kuski kumartuneena (luhistuneena?) rattia vasten. Kumpikin mietittiin että "mitä hittoa?" Ei voitu moottoritietllä tietenkään kääntyä ympäri, joten soitettiin hätäkeskukseen ja ilmoitettiin tapauksesta, jospa tyyppi oli saanut sairaskohtauksen? Lupasivat laittaa apua tulemaan.
Päästiin Tampereelle vissiin ensimmäisiin liikennevaloihin kun ambulanssi tulee perässä pillit huutaen. Olisikohan se kuski ollut kyydissä? Koko illan oli tapaus mielessä, miten mahtoi kuskille käydä...?
Agilityn jälkeen toin Milon kotiin ja piti lähteä kauppaan. Näin ikkunasta parkkipaikallamme 2 tuttua koiraa, chow chow:n ja tiibetinspanielin, ilman remmejä, ilman ihmisiä. Otin lihapullia taskuun ja koirien hihnat mukaan. Pääsin ulos niin siellä oli jo 2 muutakin koiranulkoiluttajaa, jotka eivät kuitenkaan tienneet missä nämä koirakaverit asuvat. Minä tiedän asunnon, mutten nimeltä tunne ihmisiä. Chow Chown sain heti kiinni, annoin palan lihapullaa ja laitoin hihnaan. Reippaana tyttönä lähti minua (ja lihapullia) seuraamaan. Tipsu tuli vapaana perässä. Mukaan lähti myös sheltin taluttaja koiransa kanssa. Asunnossa ei kuitenkaan ollut ketään kotona, mutta terassin ovi oli rakosallaan. Soitin tutulle ihmiselle joka tuntee nämä koirat ja heidän omistajansa paremmin. Hän sitten tuli avuksi, soitti omistajlle joka pyysi viemään koirat terassin oven kautta sisään ja laitamaan ovet lukkoon. Loppu hyvin, kaikki hyvin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti